Kuten joka edellisenäkin viikonloppuna helmikuussa, täytyi tälläkin kertaa käydä tuulettumassa jossain Ljubljanan ulkopuolella. Olemme henganneet paljon kahden saksalaisen, Verenan ja Susin kanssa, joten päätimme nelistään lähteä reissuun sunnuntaimatkalle Postojnan tippukiviluoliin. Jälleen päädyimme vuokraamaan auton, sillä suunnitelmissa oli käydä myös toisessa kohteessa, Predjaman linnassa. Postojnan etäisyys Ljubljanasta on vain noin 50 km, joten matka oli taas lyhyt.
Postojnan luolat ovat yksi Slovenian suosituimmista nähtävyyksistä ja olikin hyvä mennä siellä käymään nyt turistikauden ulkopuolella. Luolasto on valtava yli 20 km pitkä. Vierailu ei ollut mikään halpa, opiskelijalta noin 16€, mutta rahalle myös sai vastinetta. Kierrokseen kuului ajelua luolajunalla sekä kävelyä asiantuntevan oppaan avulla. Yhteensä kävimme läpi puolentoista tunnin aikana viisi kilometriä, eli vain pienen osuuden koko luolastosta.
Vierailu oli kyllä mielenkiitoinen. Tippukivet olivat erimuotoisia ja -värisiä riippuen siitä, milloin ja missä olosuhteissa ne ovat syntyneet. Vanhimmat ovat ilmeisesti 500 000 vuotta ja kasvunopeus on alle millin useassa vuosikymmenessä. Luolastossa virtaa myös joki, jossa asuu harvinainen "ihmiskala", satavuotiaaksi elävä pikkuruinen eläin.
Luolien jälkeen hurautimme autolla läheiseen Predjaman linnaan. Keskiaikainen linna on rakennettu jyrkkään kallioseinämään. Linnan sisätiloissa ei ollut sinänsä mitään erityisen kiinnostavaa nähtävää. Ihmettelimme vain linnan jatkumista osittain vuoren sisään.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti