Laskettelua Kranjska Gorassa

Viime viikolla perhettäni tuli laskettelulomalle Sloveniaan. Isäni, veljeni sekä ystävä vanhempieni naapurista kävivät ensin Mariborissa laskettelemassa ja tulivat keskiviikkoiltana Ljubljanaan. He katsastivat meidän asunnon ja mentiin yhdessä syömään slovenialaiseen ravintolaan. Oli kyllä mukava nähdä. Torstaina he lähtivät Pohjois-Slovenian laskettelupaikkaan, Kranjska Goraan.

Meillä oli vielä perjantaina sloveenin kurssin lopputentti (joka meni molemmilta komeasti läpi!), joten pääsimme lähtemään Kranjskaan vasta myöhemmin perjantaina. Meidät noudettiin mukavasti vuokra-autolla, joten matka moottoriteitä pitkin keski vain tunnin verran. Oltiin Rikun kanssa varattu viimehetkellä majoitukseksi B&B-paikka rinteiden läheltä. Hinta oli melko kohtuullinen huoneeseen ja aamupalan tasoon nähden.

Kuva majatalomme ikkunasta. Rinteille oli matkaa tästä vain 100 metriä.

Perjantaina oli Ljubljanassa armoton vesisade, joka muuttui vuoristoon tultaessa tiheäksi lumisateeksi. Oli alunperin tarkoitus lähteä vielä iltamäkeen, mutta sää ei sallinut. Iltatekemiseksi menimme siis vain syömään. Valitsemamme ravintola osoittautuikin erinomaiseksi. Esimerkiksi herkullisia kala-annoksia sai noin kuudella eurolla.

Lauantaina lähdimme jatkuvasta lumipyrystä huolimatta mäkeen. Hissilippu ja välinevuokra maksoivat päivältä yhteensä 45€. Ihmisiä oli hyvin vähän liikkeellä ja kaukaisemmilla rinteillä me olimme ainoat laskijat. Oli uusi kokemus laskea todella paksussa lumipeitteessä, ihan kuin olisi ollut umpihangessa rinteiden ulkopuolella. Laskeminen ei ollut kuitenkaan vaikeaa ja oli hienoa tehdä omat jälkensä puhtaaseen rinteeseen. Ainoa miinus oli, että lumisateesta johtuen tuolihissit olivat märkiä ja kastelivat vaatteet. Lauantaina söin lounaaksi Kranjska Goran kuuluisaa makkaraa, joka olikin hyvää. Illalliselle päädyimme samaan ravintolaan kuin edellisiltana.

Iskä etenee lumessa

Sunnuntaina loput meidän seurueesta olivat lähteneet jo kotia kohti. Minä ja Riku menimme kuitenkin mäkeen, sillä päivästä oli luvattu aurinkoista. Sitä se kyllä olikin, aivan loistava keli. Oli nautinnollista lasketella ja myös hississä pönöttää ja katsella maisemia, sekä pysähtyä oluelle rinneterassille.

Kranjska Gora oli kiva paikka käydä viikonloppumatkalla. Itse kylä on miellyttävä ja pienen kokonsa puolesta sopiva lyhyelle matkalle. Rinteet olivat etenkin aloittelija- ja keskitason laskijoille sopivia . Kylään on myös bussiyhteys Ljubljanasta - paluumme Alpetourin kyydissä sunnuntaina kesti noin kaksi tuntia. Kaiken kaikkiaan, Kranjska Gora oli hieno kokemus ja ehdottomasti suositeltava matkakohde alppimaisemista ja talviurheilusta kiinnostuneille!

Karnevaaliviikonloppu

Toissa viikonloppuna tutustuimme perusteellisesti slovenialaiseen karnevaalikulttuuriin. Helmikuun puolessa välissä maassa juhlitaan Kurentovanje-karnevaalia, jonka tarkoituksena on karkoittaa talvi pois. Karnevaalin alkuperä on slaavilaisessa pakanismissa, mutta yhtäjaksoisesti joka vuosi sitä on juhlittu 50 vuotta.

Lauantaina lähdettiin aamupäivällä keskustaan ja siellähän oli täysi meno päällä. Ydinkeskustassa Prešerenin aukiolle oli pystytetty lava, jossa bändi soitti ja lukuisia pikku kojuja oli ilmestynyt myymään olutta, kuumaa viiniä ja munkkeja. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja ainakin lähes kaikki lapset oli puettu naamiaisasuun. Pian alkoi suuri karnevaalikulkue, jossa esiintyi mitä hassuimpia otuksia. Kurentovanjen tunnetuin figuuri on kurentti, jolla on karvainen lampaannahka yllään ja vyötäröllä suuria lehmänkelloja.

Sunnuntaina taas osallistuimme ylioppilaskunta Soun vaihtariretkelle Ptuj'n kaupunkiin, joka on karnevaalin keskus ja lisäksi Slovenian vanhin kaupunki. Retkeen kuului aamutuimaan pysähdys viinikellarissa, jossa oli luvassa viininmaistelua. Se olikin maistelun sijasta lähinnä juomista, sillä meidän laseja täytettiin jatkuvasti ja reiluin annoksin! Astetta hilpeämpinä jatkoimme sitten Ptujiin puolenpäivän aikaan.

Ptuj'n karnevaali oli lopulta melko samanlainen kuin Ljubljanassa. Siellä oli toki ihmisiä paljon enemmän, mikä tarkotti että pienen kaupungin kaikki kahvilat ja ravintolat olivat täynnä. Kuuleman mukaan kaupunkiin tulee tuhansia karnevaalivieraita ja juhla todella hallitsee paikkakuntaa. Ihmisten paljoudesta johtuen emme nähneet kovin hyvin kulkuetta ja sää oli myös tosi kylmä. Karnevaalin jälkeen kävimme linnassa täystämässä kaupunkia. Ptuj vaikutti nätiltä paikalta, mutta sinne voisi mennä keväämmällä uuden retken. Nyt lähes kaikki jäi karnevaalihuuman varjoon.

Retki oli kokonaisuudessaan ihan mukava. Siellä oli hyvä mahdollisuus tutustua myös muihin vaihtareihin. Me löysimme lähinnä saksalaisten seuraan. Soun toiminta taas tökki jonkin verran. Retken organisointi ei oikein toiminut: odottelua oli paljon ja myös haahuilua esimerkiksi ruokapaikan suhteen.

Matka rannikolle: Koper ja Piran

Koska Ljubljanassa ei ole ketään viikonloppuisin, ovat ne mitä parhainta aikaa pikkumatkoille. Viime sunnuntaina mekin päätimme kerätä pienen porukan, kaksi muuta suomalaista ja yhden ruotsalaisen, vuokrata auton ja lähteä tutkimaan Slovenian pientä rannikkoa. Slovenian keskellä sijaitsevasta pääkaupungista on sopivan lyhyet yhteydet joka puolelle maata. Rannikolle on moottoritietä pitkin reilut 100 km.

Koper

Ensimmäinen kohteemme oli Koper, 25 000 asukkaan satamakaupunki. Rannikko on kaksikielistä. Sloveenin lisäksi siellä puhutaan italiaa. Italia tuli kaksikielisten kylttien lisäksi mieleen rakennuksista. Söpöjä erivärisiä taloja, joista vanhimmat jopa 500 vuoden takaa. Italia-mielikuvalle löytyy syy, sillä Venetsia on aikoinaan hallinnut rannikkoa ja tämä aika on nimenomaan ollut pikkukaupunkien kukoistuskautta.

Koperin ensivaikutelmat olivat hyvin keväiset. Merituuli puhalsi kovaa, mutta silti lämpöä oli selvästi enemmän kuin Ljubljanassa. Myös aurinko paistoi kirkkaasti. Jos lämpöasteita ei huomioida, niin olisin luullut olleen vähintään huhtikuu. Ruoho oli vihreää ja palmut pystyssä. Kävelimme meren äärellä ja ihailimme puhtaansinistä vettä. Istahdimme myös terassille vuoden ensimmäistä kertaa. Aurinko lämmmitti sen verran, että oli pakko ulkona nauttia kahvia ja kakkua.

Iltapäivällä siirryimme toiseen kohteeseemme, rannikon kuuluisimpaan pikkukaupunkiin Piraniin. Automatka kesti noin 15 minuuttia ja mutkitteli meren rantaa ja pieniä kukkuloita pitkin. Maisemat olivat hyvin välimerelliset, viinipuskiakin oli vähän väliä. Piranissa auto täytyi jättää etäälle keskustasta, joten kävelimme jonkin matkaa. Kaupungin lähestyessä näkymät olivat tosi kauniit. Tämä paikka on vielä idyllisempi kuin Koper, kuin kuvakirjasta!

Piran

Kävelimme kapeita kujia pitkin ylös kukkulan päälle, jossa oli koristeellinen kirkko. Sieltä näkyi hyvin kaupungin ylle ja merelle. Alas tultua käveltiin rantaa pitkin ja ihailtiin aaltoja. Yhdessä kohtaa ne löivät tosi komeasti rantaan. Myös tuuli oli niin kova, että vei melkein mennessään. Aurinkon laskiessa myös lämpötila tippui, joten oli aika lähteä.

Piran

Slovenian rannikko oli mainio paikka vierailla. Päiväretki on juuri sopiva, sillä kaupungeissa ei ole juuri muuta tekemistä kuin katsella ja kierrellä. Sää oli mitä loistavin sunnuntaina, eikä kohde ole muutenkaan huono talvimatkailulle. Tänne tullaan varmasti keväämmällä toisenkin kerran :)